Konfirmaatio

Rippikoulu huipentuu konfirmaatiomessuun. Se on iloinen koko kylän juhla Johannes Kastajan kirkossa. Rippikoululaiset kävelevät kummien saattamina kirkkoon. Seurakunta rukoilee heidän puolestaan. Rippikoulun käyneet tunnustautuvat yhdessä kirkon uskoon. Seurakunnan pastorit, muut rippikoulutyöntekijät ja kummit siunaavat heidät. Nuoret ovat valmiita osallistumaan ensimmäistä kertaa itsenäisesti ehtoolliselle. Messun jälkeen he lähtevät vahvistettuina ja varustettuina kristittyinä kohti tulevaa.

 

Konfirmaatiossa on kyse samasta armosta kuin kasteessa. Jumala haluaa vahvistaa konfirmoitavaa uskossa ja siunata uudessa elämänvaiheessa. Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustautuu konfirmaatiossa Jeesuksen seuraajaksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat hänen kastetilaisuudessaan. Uskontunnustuksessa nuori liittyy yhteisöön, jonka juuret ulottuvat kaksi tuhatta vuotta taaksepäin, yhteisöön jonka jäseniä on kaikkialla maailmassa. Armolliseen yhteisöön, jossa on hyvä olla.

 

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Ennen konfirmaatiota hän on voinut osallistua ehtoolliseen vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kanssa. Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden toimia kummina. Konfirmoitu voidaan myös vihkiä kirkollisesti avioliittoon, ja hän voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin täytettyään 18 vuotta. Rippikoulun käynyt voi hakea seurakunnan isoskoulutukseen ja toimia itse rippileirillä isosena eli ryhmänjohtajana.