Seurakunnan ja kirkon historiaa

Tietoja seurakunnan vaiheista

Puumalan seurakunta on vanha: se perustettiin Kustaa II Aadolfin ollessa Ruotsi-Suomen kuninkaana vuosien 1616 - 17 paikkeilla eli samoihin aikoihin kun solmittiin Stolbovan rauha. Suomessa 1900-luvulla tapahtuneet muutokset koskettivat voimakkaasti myös Puumalaa. Taakse jääneellä vesiliikenteen kaudella Puumala oli merkittävä solmukohta, "Saimaan Gibraltar". Nykyisin se on jäänyt valtaväylistä sivuun: lähimpiin kaupunkeihin, Imatralle, Mikkeliin ja Savonlinnaan on matkaa 60 - 80 km. Enimmillään, 1920-luvulla Puumalassa oli noin 6 600 asukasta. Tämän vuoden (2016) alussa kunnan väkiluku oli 2262 henkeä. Heistä 1908 kuului Puumalan seurakuntaan.


Nykyisellään Puumala on kesä- ja matkailupitäjä. Vilkkaimpana aikana juhannuksen jälkeen sen satama muistuttaakin Välimeren maiden rantabulevardeja.

 

Puumalan seurakuntaelämälle on vuosikymmeniä ollut ominaista voimakas lähetysharrastus. Eri kylillä on parhaimmillaan kokoontunut yli 20 lähetyspiiriä. Väen vähenemisen ja ikääntymisen myötä niiden määrä on laskenut noin puoleen.

 

Monien vanhojen maaseutuseurakuntien tapaan Puumalan seurakunta on myös monien täältä pois muuttaneiden "kotiseurakunta". Joulu- ja juhannuskirkossa tavataan monia entisiä puumalalaisia, jotka viettävät täällä lomiaan. Useat heistä tahtovat pitää täällä myös perhejuhliaan. Kesäisin Puumalan kirkossa vihitään pareja, joista ainakin toinen on täältä kotoisin. Lapsia tuodaan kastettavaksi Puumalassa asuvien isovanhempien koteihin. Puumalan kirkkomaahan kätketään vuosittain sellaisia täältä maailmalle lähteneitä ja siellä matkansa päättäneitä, jotka ovat toivoneet saavansa viimeisen leposijansa täällä, synnyinseudullaan.



Raimo Ursin

rovasti

Puumalan seurakunnan kirkkoherra 1977-2009

PUUMALAN KIRKKO

Puumalan seurakunta perustettiin vuoden 1616 tienoilla ja silloin täällä oli jo oma kirkko. Ei tiedetä, rakennettiinko se seurakunnan perustamisen yhteydessä vai jo 1500-luvulla. Se joutui ison vihan aikana v 1712 jälkeen venäläisten hävittämäksi. Kun köyhä seurakunta ei kyennyt korjaamaan kirkkoaan, se rappeutui ajan myötä lisää. Lopulta tilalle oli rakennettava uusi kirkko, joka valmistui 1751. Se koki 1789-91 käydyn Kustaan sodan seurauksena saman kohtalon kuin edeltäjänsä vuosisadan alkuvuosikymmeninä.


Kolmannen, nykyisen kirkon rakentamisesta puhuttiin yhäkin köyhässä seurakunnassa pitkään, ja Gustav Wilhelm Vikstenin laatimat ja Suomen intendentinkonttorin päällikön Charles Bassin vahvistamat piirustukset valmistuivat 1823. Rakentamiseen päästiin 1829 ja kirkko vihittiin juhannuksena 1832. Siitä ei tullut täysin Vikstenin ja Bassin suunnitelmien mukaista, sillä töitä johtanut tunnettu kirkonrakentaja, savitaipalelainen Taavetti Rahikainen mm. korotutti seiniä ja teetti ikkunoista kaksikerroksiset. Kirkkoa on jouduttu korjaamaan useaan kertaan. Mittava peruskorjaus tehtiin arkkitehti Heikki Havaksen johdolla v 1961-62. Silloin Kirkko palautettiin mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi ja sen penkit mitoitettiin 1200 sanankuulijalle. Viimeisin peruskorjaus tehtiin 2006-2007 arkkitehti Jaakko Merenmiehen johdolla, jolloin kirkkoon mm. uusittiin sähköt, valaistus-, äänentoisto- ja hälytysjärjestelmät, vanhat maalikerrokset poistettiin ja kaikki maalatut pinnat maalattiin uudelleen maalarimestari Aslak Sarren laatimien suunnitelmien mukaisesti. Kirkko liitettiin vesi- ja viemäriverkkoon ja sinne rakennettiin nykykaikaiset wc-tilat.


Puumalan kirkko on sisältä varsin koruton. Alttaritaulun "Kristus ristillä" maalautti ja lahjoitti Puumalassa syntynyt sahanhoitaja Johannes Luukkonen v 1878. Urkujen fasadi on peräisin Zachariassenin urkutehtaan v 1898 valmistamista uruista. Nykyisin sen takana ovat Kangasalan urkutehtaan v 1962 valmistamat 36-äänikertaiset urut.

 

Kirkon ja kellotapulin välissä on sankarihauta-alue, jossa lepää 231 v 1918 ja v 1939-44 sodissa kaatunutta. Sankarimuistomerkki "Tulevaisuus" on kuvanveistäjä Armas Tirrosen käsialaa vuodelta 1959.

 

Kellotapuli valmistui v 1806. Sen rakennutti ja mahdollisesti suunnittelikin savitaipalelainen Jussi Salonen. Tapulin paanukatto uusittiin 1999 ja tapuli maalattiin ja korjattiin kirkon peruskorjauksen yhteydessä 2006. Tapulissa on kaksi kelloa, joista pienemmän valmistumisaikaa ei tiedetä. Suurempi on valettu Tukholmassa v 1801 ja sen kyljessä on nykyistäkin kirkossa kävijää puhutteleva teksti:

 

"Tulkaa tänne lapset

kuulkaat minua minä

opetan teille Herran pelvo

Ps 34,12"